Painijaoston historiaa
Painijaoston historiaa
Painista tuli muutaman vuoden kuluessa seuran perustamisesta Toiveen menestynein urheilulaji. Sen edistymistä häiritsi kuitenkin kunnollisten harjoitustilojen puute, joten seura ehdotti syksyllä 1935 painikämpän rakentamista Jukolan nuorisoseurantalon vintille. Nuorisoseura vastusti esitystä vedoten tilojen ahtauteen, mutta Toive otti asian uudestaan käsittelyyn helmikuussa 1936 sitoutuen maksamaan 3 000 markkaa rakentamiskustannuksia, minkä jälkeen hanketta ei enää vastustettu.
Innostus painiin nousi vuonna 1948, kun mattoja alettiin hankkia eri kyliin. Tilojen puute säilyi ongelmana, mutta vuonna 1950 painimattoja oli kirkonkylän lisäksi viidessä kylässä, joiden välillä käytiin kilpailuja Peräseinäjoen mestaruudesta.
Peräseinäjoki on saavuttanut painissa menestystä myös laajalla rintamalla. Ylikonstaapeli Erkki Mäki-Kihniä paini kolme poliisien Euroopan-mestaruutta, kaksi PM-hopeaa, neljä SM-hopeaa ja yhden pronssin 1950- ja 1960-luvulla. Myös lahjakas Jussi ”Hukka-Jussi” Mäki-Hukkala saavutti kreikkalais-roomalaisen painin SM-kisoissa pronssia vuonna 1961 ja vuonna 1963 vapaapainin Suomen-mestaruuden yli 97 kiloisten sarjassa. Samana vuonna Västeråsin MM-paineissa Mäki-Hukkala sijoittui neljänneksi ja oli tuolloin Peräseinäjoen kovin ja nimekkäin urheilija. Mäki-Hukkala hankki vielä vapaapainin Suomen-mestaruuden vuonna 1971 yli 100-kiloisten sarjassa. Jorma Talvitie oli junioreiden Pohjoismaiden mestari 70 kilon sarjassa vuosina 1967 ja 1968.
Keijo Mannin menestys alkoi poikien SM-hopealla vuonna 1967. Kaksi vuotta myöhemmin Manni hankki ensimmäisen junioreiden Suomen-mestaruuden. Ensimmäisen SM-kullan Manni paini vuonna 1971, minkä jälkeen hän vei mestaruuden 17 peräkkäisenä vuonna joko vapaapainissa tai kreikkalais-roomalaisessa. Manni saavutti urallaan kaikkiaan 33 Suomen-mestaruutta sekä kaksi EM-mitalia: hopeaa Oslosta vuonna 1978 ja pronssia Sveitsissä 1973. Keijo Manni oli myös ensimmäinen peräseinäjokinen olympialaisissa, kun hän osallistui vuonna 1976 Montrealin olympialaisiin.
Vuonna 1979 valtuustoryhmä teki aloitteen painijoiden harjoittelumahdollisuuksien ja tilojen parantamisesta. Urheilulautakunnan mielestä vaihtoehtoina olivat painikämpän kunnostaminen tai tilojen varaaminen muualta. Kunnollisen painipaikan saaminen näytti etäiseltä, kun kunnalta ei meinannut saada avustusta edes vanhan salin korjauskustannuksiin. Toive uudisti anomuksensa vuonna 1983, minkä jälkeen määräraha myönnettiin. Uusi paini- ja voimailutila valmistui kesällä 1985.
Vuonna 1988 Toiveen Pentti Mäkelä voitti kreikkalais-roomalaisen painin raskaan sarjan SM-kultaa ja PM-hopeaa. Ismo Kortesmaa ja Mika Mäkelä saavuttivat SM-hopeaa. Seuraavana vuonna menestys jatkui Keijo Mannin SM-kullalla, Mika Mäkelän SM-hopealla sekä Pentti Mäkelän ja Ismo Kortesmaan SM-pronssilla. Vuonna 1990 Keijo Mannin poika Jani Manni alkoi saavuttaa menestystä, kun hän voitti vapaapainin junioreiden SM-kultaa. Paini jatkoi menestystään vielä 1990-luvun puolivälissä, kun Jani Manni sai SM-kultaa myös aikuisten sarjassa.
Nykyisin Toiveen painijaoston parhaiten menestynyt kilpailija on Oskari Riihioja, joka on saavuttanut vuonna 2010 kreikkalais-roomalaisessa painissa SM-pronssia ja vapaapainissa SM-hopeaa.