Historia

 

 

Voimistelu- ja urheiluseura Peräseinäjoen Toive perustettiin 19. marraskuuta 1927 seuran ensimmäisen puheenjohtajan Kalle Kivistön, koolle kutsumassa kokouksessa. Seuraa perustettaessa oli kolme vaihtoehtoa: itsenäinen seura tai toimiminen suojeluskunnan tai nuorisoseuran yhteydessä. Näistä vaihtoehdoista Kivistö piti parhaana itsenäistä seuraa erityisesti taloudellisten resurssien jakamisen takia. Varoja seuran toimintaan Toive hankki järjestämällä iltamia ja huvitilaisuuksia Kalajärvellä, kuten juhannuksena 1931 ja heinäkuussa 1932. Yritysrekisteriin seura kirjattiin 1. huhtikuuta 1954.

Jo ensimmäisinä vuosinaan Toive järjesti useita piirinmestaruuskilpailuja ja osallistui joukkueina SNLL:n ja SVUL:n voimistelujuhlille. Urheilumuodoista etualalla Toiveella oli yleisurheilu sekä erityisesti pesäpallo.

Muita lajeja Toiveella olivat 1930-luvulla lähinnä voimistelu ja hiihto, joiden piirinmestaruuskilpailuja Peräseinäjoki saikin järjestettäväkseen. Sotavuosien aikana Toiveen toiminta taantui. 3. joulukuuta pidetyssä ”herättävässä kokouksessa” päätettiin kuitenkin, että toimintaa jatketaan.

Toiveen toiminta vilkastui jälleen 1950-luvulla, kun urheiluohjaajaksi palkattiin vuonna 1954 seuran ja urheilulautakunnan yhteistyöllä Veikko Lähdesmäki, jonka ohjaamaan toimintaan osallistui yhteensä yli 300 poikaa. Kesällä 1954 Toive osallistui Lakeuden Suurkisoihin suurimmalla joukkueella, johon kuului yhteensä 284 tyttöä ja poikaa. Esa Riihimäen puheenjohtajakausi oli kokonaisuudessaan eteenpäin menoa, mutta silti kunnan tuki jäi 1950-luvulla vielä vähäiseksi. Kun muualla Vaasan läänissä kunnan urheilutoimintaan jakama tuki oli keskimäärin 210 markkaa asukasta kohden, Peräseinäjoella vastaava summa jäi 11 markkaan, joten Toive joutui rahoittamaan toimintansa pitkälti itse.

1950-luvun lopulla Toiveen kyläjaostoja oli jo seitsemän ja jaostoja kahdeksan. Valistus- ja raittiusjaostoa johti Liisa Viiru, yleisurheilua A. Arponen, painia A. Aho, pesäpalloa E. Kilpi, hiihtoa E. Haapala, voimistelua A. Haapala ja suunnistusjaostoa J. Piuhola. Seuran puheenjohtajana toimi E. Kanto. Urheilukentän keskeneräisyydestä huolimatta peräseinäjokelaiset saavuttivat 1950-luvulla kohtuullisen hyviä tuloksia, ja vuosikymmenen lopulla seuran parhaita yleisurheilijoita olivat kuulassa Jussi Mäki-Hukkala ja korkeudessa Toivo Mäkimantila.

1960-luvun alussa toiminnassa tapahtui käännekohta, kun yleisurheilussa alkoi laskukausi ja tilalle tuli vilkas painiharrastus. Yleisurheilu alkoi kuitenkin vielä 1960-luvun lopulla näyttämään jaoston piristymisen merkkejä, mutta vasta 1970-luvulla alkanut Pentti Koskiahon systemaattinen valmennus alkoi tuottaa laajempaa tulosta suomenmestaruustasolla. Toiveen urheilijat saavuttivat vuoden 1974 aikana kahdeksan SM-mitalia ja 23 piirimitalia. Toiveen menestyslajeja olivat yleisurheilu ja paini.

1980-luvulla Toiveen toimintaa kavensi jatkuva puute rahasta, joten kesällä 1989 Toive esitti kunnalle 15 000 markan lisäavustusta ja seuraavalle vuodelle 150 000 markkaa. Peräseinäjoen kunta totesi, ettei ylimääräiseen avustukseen olisi varaa, mutta lopulta Toiveelle kuitenkin myönnettiin marraskuussa 20 000 markkaa erillisenä kohdeavustuksena. 1980-luvulla yleisurheilutoiminta heikkeni ja painin rinnalle nousi takaisin pesäpallo.

Vuoden 1990 suurkisoissa Helsingissä Toive esiintyi näyttävästi, kun se osallistui kisoihin yhteensä 200 osallistujan voimin. Painin edustus kapeni 1990-luvulla Jani Manniin, joskin nuorten sarjoissa tuli edelleen menestystä. Pesäpallossa saavutettiin 1990-luvulla tyttöjen suomenmestaruus ja naiset nousivat Superiin, ja miehetkin parhaimmillaan Ykkössarjaan. Yleisurheilussa Pentti Poikuksen aloittama valmennustyö alkoi tuottaa tulosta muun muassa Jaakko Ojaniemen myötä. Näiden nuorten yleisurheilijoiden tueksi perustettiin Ritola Athletic Club.

2000-luvulla Toiveen toimintaan tuli vanhojen menestyvien lajien rinnalle myös uusia lajeja, kuten esimerkiksi salibandy, joka siirtyi itsenäisestä toiminnasta Toiveen alaisuuteen vuosikymmenen alussa. Jalkapallo tosin aloitti toimintansa vain seinäjokelaisten seurojen alaisuudessa. Yleisurheilujaoston toiminta liittyi vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä uuden erikoisseura SSU:n alaisuuteen